Muokkaako julkinen työ todellista “minää”?

Kun kävin Janne Ranisen podcast vieraana, keskustelimme ääneen asioista, joista tulisi keskustella huomattavasti enemmän. Yksi aihe, josta puhuimme, oli julkinen ja mielipiteitä vahvasti jakava työ. Miten sen kanssa toimii ja vaikuttaako se esimerkiksi omaan käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa.

Minulla on yllättäen tähänkin mielipide. Työn ja ihmisten pitää jakaa mielipiteitä. Asiat, jotka eivät herätä ihmisissä kaikkia tunneskaalan tunnetiloja, eivät lopulta ole kovin mielenkiintoisia. Kunhan vain oppisimme välillä kyseenalaistamaan myös omia mielipiteitämme. Itse yritän huomioida kaikki vaihtoehdot, sen jälkeen suljen pois huonoimmat ja tämän jälkeen jäljelle jää lähellä totuutta olevat – Sherlock Holmes muuten toimii näin, ilmankos pidänkin hänestä. 😉 Tällä tavalla pystyn katsomaan asioita avarakatseisemmin. Janne sanoi hyvän lauseen: ”ihmiset odottavat tuolla, että mä mokaan, että mä ryssin tän uudestaan.” Se on perinteinen ja helpoin ajattelun kaava, se on helppo. Omien mielipiteiden kyseenalaistaminen on nimittäin työlästä ja vie aikaa.

Sitten se some – se on nykyään välttämättömyys kaikessa mitä tekee, varsinkin vähänkin julkisissa töissä. En ole antanut sen muuttaa itseäni, enkä anna työni vaikuttaa siihen, millainen olen. Rikoskirjailija? Millaisen mielikuvan se tuo mieleen ensimmäisenä? No tuskin ainakaan kaltaistani naista, jolle itselle nauraminen, ironian näkeminen hetkissä ja hullut tempaukset ovat arkipäivää. Tässä se juttu onkin, ihmiset muuttuvat liikaa roolien mukaan. Ulkopuolelta tuleva paine puristaa meitä muotteihin, joihin yritämme väkisin mahtua ja voimme pahoin. Minä en ajatellut muuttua, nauru ei tee minusta huonoa rikoskirjailijaa tai toimittajaa, eikä hullut tempaukset vie ammattitaitoani, eikä varsinkaan se, että olen nainen. Vuonna 2021 on lupa loistaa nauraa ja persoonat ovat paljon mielenkiintoisempia kuin muottiin ahdettu ”mukatotuus”.

Ja kyllä tuolla on niitä, jotka odottavat minunkin mokaavan – ja joskus varmasti mokaankin, ja olen mokannutkin, mutta mitä sitten? Sehän vain auttaa kasvamaan.

Jaa luettavaksi: