”Jos työstä on tullut elämäntapa, niin eihän elämästä voi jäädä eläkkeelle’’, toteaa näyttelijä Esko Roine Yle Perjantaissa. Niinpä. Minkälaista elämä on silloin, kun tekee omaa työtään intohimosta? Intohimotyö. Sana, jonka kautta koen eläväni ja luovani merkityksiä itseni lisäksi myös toisille. Sillä intohimolla on syntynyt tähän maailmaan monen monta asiaa. Myös se kuuluisa Juhla Mokka ja Kulta Katriina. Intohimotyö ei ole vain ammatti tai työ, se on elämäntapa, joka ruokkii sielua ja motivoi kohti unelmia ja unelmien jälkeen uusia unelmia.
Intohimosta syttyvää työtä voisi kutsua seikkailuksi tuntemattomaan.
Jokainen päivä tarjoaa uuden mahdollisuuden löytää jotain arvokasta itsestään ja maailmasta. Se vaatii rohkeutta, uteliaisuutta ja sitoutumista, mutta samalla se avaa ovia ennennäkemättömille mahdollisuuksille ja antaa meille voimavaroja kasvamiseen ja kehittymiseen.
Vaikka intohimoinen työ voi antaa elämälle suuntaa ja merkitystä, se voi myös viedä mennessään niin, että menettää kontaktin muuhun elämään. En ole kellokortti-ihmisiä, mutta ei luovuus sitä edes kunnioittaisi. Luovuus ja ideat tulevat usein ilmoittamatta, joten tavallaan olen koko ajan töissä. Haluan työni sisältävän paljon monipuolisuutta, nopeita siirtymiä, inspiroivia ihmisiä ja tarinoita. Haluan työltäni uteliaisuutta, haastavuutta ja itse sitä intohimoa.
Luovuuden ja rajojen välimaastossa
Mutta kuten kaikessa elämässä, intohimotyölläkin on varjopuolensa. Kun tekee työtä intohimosta, hämärtyy siinä moni raja. Intohimotyön kaveriksi elämään saattaa hyvin salakavalasti astua myös uupumus. Luova intohimotyö on ihanaa, mutta aivot eivät lomaile, eikä niitä voi käskeä lopettamaan kello neljän jälkeen omia ajatusleikkejään. Saan itseni kiinni monesti tilanteesta, jossa iltaisin nukkumaan mennessä kertaan jonkin rikoksen taustoja ja syy-seuraussuhteita mielessäni tai kieputan kässärin juonen käänteitä mielessäni. Niinpä tasapainoisen elämän löytäminen vaatii jatkuvaa itsetutkiskelua ja rehellistä kommunikaatiota itsensä kanssa.
Toisaalta, intohimotyössä on myös se kaunis puoli, että se tarjoaa jatkuvasti mahdollisuuksia kasvuun ja kehittymiseen. Vaikka välillä tuntuukin haastavalta, kun pitäisi löytää tasapaino työn ja muun elämän välillä, tiedän sydämessäni, että teen juuri sitä mitä rakastan. Vaikka matka on toisinaan mutkikas, en vaihtaisi tätä pois mistään hinnasta.
(Tämän teksin alkuperäissuunnitelma on Essi Laakson koulutyö. Tekstin lopullinen fasilitointi on allekirjoittaneen.)